Lähipäivien ennakkotehtävät: Arviointi, tutkiva- ja kehittävä työote, henkilökohtaistaminen (luonnos)

1. Mitä tarkoittavat henkilökohtaistaminen, osaamisperustaisuus (-perusteisuus) sekä tutkiva ja kehittävä työote?
Tarkastele termejä opiskelijan näkökulmasta (toisen asteen ammatillinen koulutus).

Henkilökohtaistaminen opiskelijan näkökulmasta (toinen aste)  tapahtuu siten, että opiskelija: 

1. Hakee jatkuvalla tai yhteishaulla koulutukseen
2. Hänelle tulee päätös opiskelijaksi valinnasta
3. Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan (henkilökohtaistamisen prosessi). Selvitetään myös erityisen tuen tarve.
1. Hänet kutsutaan vastuuohjaajan haastatteluun heti opintojen alussa.
2. Yhdessä vastuuohjaajan kanssa opiskelijalle suunnitellaan henkilökohtainen opiskelupolku, jota täydennetään opintojen aikana.
4. Opiskelijalle luodaan yksilöllinen opintopolku ja opiskelija hankkii osaamista.
1. Opiskelija voi halutessaan muokata opintopolkua, lähteä työssäoppimaan pidemmäksi aikaa tai ottaa muiden ryhmien kursseja omaan lukujärjestykseen, esim. jos yto-aineet olisi hyväksiluettu.
2. Tällöin opiskelijalle saadaan räätälöityä jokaiselle päivälle opetusta. Tavoitteena on, että opiskelija käy koulussa joka päivä vähintään 4-6 h ajan.

Jos ammattikoulun opiskelijalla on erityistä tuen tarvetta, hän keskustelee siitä vastuuohjaajan kanssa. Hän voi hyödyntää opiskelijahuollon palveluja, kuten kuraattoria, opinto-ohjaajaa sekä psykologin ja terveydenhoitajan palveluita ilmaiseksi. Hänelle voidaan myös tarjota tukiopetusta ammatillisissa tutkinnon osissa sekä yhteisissä tutkinnon osissa (yto), sekä hän voi saada enemmän ohjausta (HOJKS) opintoihin liittyen sekä myös työssäoppimisjaksolle hakeutumisvaiheessa tai työpaikalla oppiessaan.

Yksilöllisemmän ja joustavamman polun mahdollistaminen:

• opiskelijan opintojen nopeuttaminen
• mukauttaminen
• aiemman osaamisen tunnistaminen ja hyväksiluvut (tunnustaminen)
• joustavat oppimisympäristöt, kuten digitaalisuus, työpaikalla tapahtuva oppiminen
• Erityisen tuen tarpeen kartoitus heti opintojen alussa (nykyisin henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS)

HOKS eli Henkilökohtaisen henkilökohtainen kehittymissuunnitelma

Hakuprosessi ja opiskelijaksi valinta tapahtuu siten, että

1. Opiskelija hakee jatkuvalla tai yhteishaulla koulutukseen
2. Päätös opiskelijaksi valinnasta
3. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (henkilökohtaistamisen prosessi), erityisen tuen tarve
4. Osaamisen hankkiminen, yksilöllinen opintopolku

Osaamisperustaisuus:

Perustuu siihen, että kartoitetaan opiskelijan osaaminen ja suunnitellaan se, miten tutkintoon tarvittava osaaminen saavutetaan. Mahdollistetaan valinnallisuutta opiskelijalle ja pyritään työelämälähtöisempään lähestymistapaan, jolloin opiskelija voi suorittaa opintoja monipuolisesti työpaikalla tai oppilaitoksessa.

Opiskelijan näkökulmasta ei ole merkitystä ajallisesti, kauanko asian oppiminen vie. Ajalla ei ole merkitystä, vaan asian voi oppia lyhyessäkin ajassa. Osaamisperustaisuus tarkoittaa sitä, että hankitaan tarvittava osaaminen ja kun se on saavutettu, tehdään näyttö ja opinto arvioidaan. Tällä tavalla voi valmistua aikaisemmin. Heti kun opiskelijalla on tarvittava osaaminen, hänet ohjataan näyttöön. Näyttö arvioidaan ja jos se menee läpi, opinto viedään opiskelijalle.

Myös aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan opintoihin. Opiskelijan tulee itse toimittaa osaamisen tunnistamista varten aiemmat todistukset tai suoritusotteet vastuuohjaajalle, joka vasta sen jälkeen tunnistaa ja tunnustaa ne opintoihin.

Opiskelijan on myös itse toimitettava työtodistukset koululle, jos haluaa hyväksilukea työn kautta hankittua osaamista.

Keuda kehitti osaamisperustaisuuteen soluopetuksen ->

• Kuka tahansa sai mennä mille tahansa tunnille.
• Lukujärjestykset purettiin, tilalle tuli soluopetus, jossa opettaja opetti samanaikaisesti eri luokka-asteilla opiskelevia opiskelijoita ja mahdollisti heille henkilökohtaiset opintopolut.

Opiskelijoille tämä näkyi siten, että he pystyivät suorittamaan opintoja nopeammin. Soluopetus kuitenkin aiheutti opiskelijoissa myös hämmennystä. Soluopetuksessa opiskelijoille annettiin enemmän vastuuta omista opinnoistaan, opinnot tapahtuivat projektimaisesti.

Opiskelija oli siis yhä enemmän vastuussa omista opinnoistaan sekä koulunkäynnistään. Oppiminen ei ollut aikakeskeistä, oppiainekeskeistä eikä paikkakeskeistä.

Tutkiva ja kehittävä työote

Opiskelijan näkökulmasta (AOKK) tutkitaan nykytilannetta, asetetaan tavoitteita (oma heks ja sinne asetetut tavoitteet), tutkitaan teoreettisia taustaoletuksia sekä tehdään kokeiluja ja jaetaan niiden tuloksia. 

2. 4 Osaamisen arviointi

Video "Osaamisen arviointi, voimasanoja ja kysymyksiä"

Muistiinpanot:

Mikä on arvioinnissa mielestäsi tärkeää?

1. Selkeät kriteerit osaamisen arviointiin (eli arviointikriteerit, joihin osaamista verrataan)
2. ollaan oikeassa paikassa toteuttamassa arviointia
3. työ tai tehtävä, jota arvioidaan, on tapahtunut oikeassa ja AIDOSSA työympäristössä aidon tai aitoa vastaavan työtehtävän parissa
1. poikkeus oppilaitosnäyttö, tai oppilaitoksella täydennettävä näyttö vielä tällä hetkellä
4. Osaamisen arvioinnin tekevät oikeat henkilöt, jotka ovat aidosti olleet näkemässä, miten osaamisen hankkiminen on saavutettu ja miten näyttö on tehty
1. Työpaikalla siis oikea henkilö mukana näytön arvostelussa.
5. Mitkä ovat kriteerit? OPH:n kriteerit valmiina tutkinnon perusteissa
6. Osaamisen arvioinnin kriteerit ja niiden ymmärrys kaikkien osapuolten kesken (kolmikantakeskustelu)
7. Arvioidaan osaamista (siis sisältää oppimisprosessin ja oppimisen arvioinnin), mutta näytössä keskitytään pelkästään osaamisen arviointiin
8. Jatkuvuus arvioinnissa

Opettajan osaamisen arviointi OSA 1

Videot "Opettajan osaamisen arvioinnin etiikkaa ja filosofiaa kahdessa osassa. Tutkijana Saranpää, M., koulutuspäällikkö, Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu

Opettajan osaamisen arviointi

Miten teen itse arvioinnin?

Tein vähän aikaa sitten kaksi näytön arviointia (oppilaitosnäyttö). Seuraavia asioita tulee ottaa huomioon näytön arvioinnissa:

1. Miten puhutaan toiselle
1. mietitään millaisilla sanoilla arvioidaan ja mitäkin
2. Määritelmä osaamiselle
1. tiedot, taidot ja asenteet sidottuna oikeaan työhön
3. Keskustelua tarvitaan, jotta opiskelija ymmärtää oman osaamisen tason -> pitää olla dialogia

Pohdittavaa:

Jotta voi opiskella opettajaksi, tulisi olla opettajan autenttisessa ympäristössä. Jotta voidaan arvioida opettajan työtä, tulee nähdä oikeasti mitä työ on. Työtä on myös sanallistettava -> On oltava tarkka arvioinnissa -> pitää olla dialogia.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi opettajankoulutuksessa on osaamisen tutkimista, koska on osaamisperustaiset kehittymisohjelmat. Voisi myös tulevaisuudessa toimia paremmin, eli osaaminen tunnustettaisiin suoraan esim. työtodistuksella, tai työpaikoilla opetusta ja arviointia seuraten (ei välttämättä kirjallisten harjoitustöiden kautta).

Osaamisen arvioinnin taustalla

Kehittävä arviointi. Puhetta kehittävän arvioinnin ideologiasta. M. Saranpää, koulutuspäällikkö Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

• Arvioinnin tehtävä on aina jonkin kehittäminen

Tämä oli videon yksi tärkeimmistä oivalluksista. Valitettavasti on paljon erilaisia järjestelmiä, jotka eivät johda mihinkään. Esimerkkinä eräs vähän aikaa käytössä ollut työssäoppimisen palautejärjestelmä, joka monimutkaisuutensa ja huonon käytettävyyden vuoksi jäi pois lähes heti sen valmistuttua. 

•  Arvioinnin tehtävä on, että asiat johtavat johonkin!

Kehittävä arviointi:

• Tiedon keruu toiminnan kehittämiseksi arvioinnin lähtökohtana
• Kehittävää arviointia tapahtuu koko ajan, eikä vain lopussa (vr. näyttöarviointi)
• Se on osa laadukasta toimintaa
• Jos arviointi on osa laadukasta toimintaa, se on prosessiarviointia.
• Pitäisi kysyä: Mitä jatkossa.
• Tämä tekee arvioinnista prosessuaalista, eli jatkuvaa. Miten tämä vaikuttaa jatkoon jne. Mitä tästä seuraa yms.

Kehittävä arviointi on itsearviointia.

Jos pyydetään arvioimaan itseään, kehitetään omaa itseään.

Kehittävässä arvioinnissa kehitetään!

Muutos tulee sisältä, oman itsensä analysoinnin kautta. 

• Kehittäminen tapahtuu aidossa ympäristössä
• Hampurilaismalli, aina löytyy jotain hyvää!
• Ei vaadita kuuta taivaalta, eli on muistettava kehittämisen perspektiivi
• Kaikkea tulee analysoida = kehittämistä
• Numeroiden seuraaminen on tärkeää, se on kehittämistä. Esim. keskeyttämisprosentit, läpäisyprosentit ovat seurausta
• prosessiarviointi, eli jatkuva kehittäminen on osa laadukasta toimintaa, myös oppimisen arviointia
• Arviointi eri välineillä

Arviointi on ohjausta ja ohjaus arviointia

Video: Arviointi on ohjausta ja ohjaus arviointia. Yliopettaja Katri Aaltonen, yliopettaja Merja Alanko-Turunen, yliopettaja Päivi-Katriina Juutilainen Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Arviointi dialogisena kokemuksena

• kolmikantakeskustelu, osaamisen tuotosarviointi
• parhaimmillaan osallistavaa ja jaettavaa, jossa neuvotellen rakennetaan osaamisen tasosta selkeä kuva opettajan, työpaikka-ohjaajan sekä opiskelijan kesken.

Tuotosarviointi = osaamisen arviointi
Prosessiarviointi = oppimisen arviointi

Arviointikriteerit

• Arviointi tulisi olla tasavertaista ja läpinäkyvää.
• Mikä on osaamisen taso ja mikä taso saavutetaan
• Läsnäolo tai aktiivisuus oppitilanteessa ei välttämättä kerro mitään
• Palautettujen tehtävien määrä ei välttämättä kerro mitään
• Joskus voi käydä niin, että näyttötilanne on niin rajoitettu senhetkiseen mielentilaan (esim. kiireeseen), ettei näyttö kerro todellista osaamista

Oma kokemus:

Läsnäolot eivät merkkaa, olen todennut sen useaan kertaan. EIkä tämän saa antaa vaikuttaa arviointiin. On todella huono, jos opettaja ottaa tilanteen henkilökohtaisesti.

Opiskelija, joka paljon poissa, sai K3-arvosanan näytöstä, koska oli selvästi opiskellut ainetta ennenkin, osasi soveltaa ja ymmärsi hänelle annetun tehtävän ja teki sen ohjeiden mukaan erinomaisesti. Hän myös teki kaiken annetun itsenäisesti omia ongelmanratkaisutaitoja hyödyntäen ja vielä pysyen aikataulussa. Opiskelija palautti yhden parhaista töistään näytössä.

Olen myös kokenut tilanteita, joissa opettaja ei ole toiminut oikeudenmukaisesti näytössä, vaan on antanut omien henkilökohtaisten tuntemusten vaikuttaa niin näyttöön (tehtävän anto) kuin myös arviointiin.

Arviointimenetelmiä:

• tentti
• artikkeli
• autenttinen näyttö

Oma kokemus:

Kun lähden suunnittelemaan (oppilaitos)näyttöä, tulee tutkia ensin arviointikriteereitä ja suunnitella näyttö siten, että se vastaa näihin kriteereihin. Työpaikalla näyttö suunnitellaan yhdessä työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa siten, että näyttö vastaa osa-alueiltaan arviointikriteereitä. Näyttöä voi myös täydentää oppilaitoksella, jos kaikki arvioinnin kohdat eivät täyty.

Eettisyys: 

• Arviointi on aina toisen hyväksi
• Arviointivaltaa tulee käyttää oikein
• Tulee olla tasavertainen, mutta ei saa verrata opiskelijoita keskenään
• Loppupeleissä arvosanasta päättää opettaja

Osaamisen arvioinnin kokonaisuudesta eniten mieleen jäänyt asia on juuri tämä:

"Arviointi on niin vahva valta, että sitä tulee käyttää oikein!"