1.1 HEKS

Päivitetty HEKS (11/2017) löytyy täältä:
http://enninopiskelu.blogspot.fi/2017/11/paivitetty-heks-marraskuu-2017.html


1.1 HENKILÖKOHTAINEN KEHITTYMISSUUNNITELMA JA VERTAISTOIMINTA

A. Mikä on taustasi ja miksi hakeuduit ammatillisen opettajan opintoihin? Missä erityisesti haluaisit päästä kehittymään, kun olet nyt perehtynyt osaamiskriteereihin ja opintojaksoihin tarkemmin?

Olen mediatekniikan insinööri (amk) ja minulla on kolmen vuoden päätoimisen tuntiopettajan kokemus opetustyöstä. Tällä hetkellä työskentelen toisella asteella päätoimisena tuntiopettajana ja tavoitteena on jatkaa työskentelyä opetustehtävissä.

Ennen opettajan tehtäviä työskentelin media-assistentin tehtävissä määräaikaisissa työsuhteissa Helsingissä, Tampereella ja Hyvinkäällä. Viimeisin työtehtäväni Hyvinkäällä piti sisällään työpajaohjausta mediapainotteisella työpajalla. Ennen insinööriopintoja valmistuin media-assistentiksi ja ylioppilaaksi vuonna 2008. Vuodesta 2008 lähtien olen tehnyt sivutyönä media-alan töitä (valokuvaamista ja videokuvaamista) sekä myöhemmin siirryin tekemään blogiyhteistöitä aloitettuani blogin kirjoittamisen vuonna 2010. Olen työskennellyt media-alalla pääosin graafisen suunnittelun, tiedottamisen, valokuvaamisen, verkkotuotannon sekä kuvankäsittelyn parissa.

Mielestäni tämänhetkinen pedagoginen osaamiseni suhteessa ammatillisen opettajan osamaisen kriteereihin on hyvä. Olen oppinut suurimman osan asioista työskennellessäni opettajana. Olen myös suorittanut kasvatustieteen perusopinnot Helsingin avoimessa yliopistossa vuonna 2016.

Oma osaamiseni on kehittynyt vuosien varrella opiskelun, työkokemuksen ja oman harrastuneisuuden kautta. Viitteitä ammatti-identiteettiin on ollut jo useiden vuosien ajan lähtien vaikkapa opetuspainotteisen blogin perustamisesta. Olen myös aina halunnut auttaa muita ja tarjota apua. Suvussani on myös muita opettajia, joten olen saanut tietoa opettajan tehtävistä myös sitä kautta ja päässyt seuraamaan sivusta opettajan työn hyviä (ja huonoja) puolia. Tavoitteenani on jatkaa työskentelyä nimenomaan opetustehtävissä, mutta mikäli työtilanne näyttää huonolta, voisin myös kuvitella suuntautuvani johonkin media/it-alan kehittämistehtäviin.

Osaamiskriteereitä tutkittuani huomasin, että moni asia on tullut tutuksi työn kautta. En kuitenkaan työssäni ole päässyt vielä erityisemmin esimerkiksi edistämään ihmisoikeuksia tai tuottamaan kehittämiskohteisiin kokeilevien ratkaisujen teoreettista perustelua. Toki omassa työssä näkyy tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Samaten haluan perustella ammatillisen opettajan toimintaani pedagogisesti. En ole myöskään vielä kokenut tarvetta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kiinnostunut olen erityisesti oppimisympäristöjen ja työvälineiden kehittämisestä sekä digitaalisten työvälineiden käytöstä.

Pidän tärkeänä asiana oman osaamisen kehittämistä alalla sekä hyvää ammattitaitoa. Osallistun mielelläni oman työn ja työyhteisön kehittämiseen. Haluan myös panostaa siihen, että koulusta valmistuvat opiskelijamme omaavat valmistuessaan työelämätaitoja sekä hyvän perustan toimia alan työtehtävissä.

Haluan myös tietää uusista oppimisympäristöistä ja kehittää opetusmateriaaleja. Haluan myös ohjata opiskelijoita valmistumaan ja työllistymään, sekä luomaan työelämän kanssa kumppanuuksia. Haluan olla vuorovaikutteinen ja toimia avoimesti sekä luovasti. Voin tarjota ammatilliseen koulutukseen nuoren ihmisen näkökulman, aktiivisen ja innostuneen otteen työhöni sekä asioiden kehittämiseen ja oppimiseen.

Olen toiminut päätoimisena tuntiopettajana kolmen lukuvuoden ajan ja ollut mukana ops-työssä. Olen myös ollut mukana rakentamassa työpaikkani uutta organisaatiota (henkilöstön näkökulmasta). Olen toiminut kolmen vuoden ajan myös ryhmänohjaajana. Työtehtäviini opetuksen osalla kuuluu mm. digitaalisen median perusteita, tieto- ja viestintätekniikkaa, valokuvausta, kuvankäsittelyä, tekijänoikeuksia, videokuvausta ja videotuotantoa, graafista tuotantoa sekä verkkotuotantoa monien muiden aiheiden ohella. Sen lisäksi valvon työssäoppimisjaksoja ja osallistun aktiivisesti organisaation koulutuksiin.

Työhön liittyviä haasteita ovat alan kehityksen mukana pysyminen, ammattitaidon ylläpitäminen ja itsensä kouluttaminen oman työn ohessa. Kiire näkyy arjessa valitettavan usein. Pätevyyden saaminen mahdollistaa sen, että pystyn työskentelemään tehtävässä pätevänä opettajana. Opetustyön lisäksi pätevyys avaa myös muita ovia erilaisiin tehtäviin. Opetustyö on kuitenkin se, mitä tällä hetkellä haluan tehdä.

Oma työyhteisöni on minulle tärkeä ja koen, että hyvä työympäristö on edellytys tälle työlle. Lähin työkaverini on nykyisin myös hyvä ystäväni. Vaikka meillä on ikäeroa pari vuosikymmentä, ikäero ei tunnu miltään, vaan ajattelemme asioista samalla tavalla.

Listaan alle omia kehittymisen kohteita ja tavoitteita

-        Pedagoginen kehittyminen

-        Oman ammattiosaamisen kehittäminen

-        Omien opetusmateriaalien kehittäminen toiminnallisempaan suuntaan ja uusien laadukkaiden oppimateriaalien tuottaminen

-        Tulevaisuuden ammatillisen koulun kehitykseen osallistuminen, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen

-        Digitaaliset työvälineet, niiden tuntemus

-        kiireestä poisoppiminen (ettei tekisi turhan pikkutarkkaa työtä, ajankäytön hallinta)

Olen suorittanut kasvatustieteen perusopinnot Helsingin avoimessa yliopistossa (25 op). Opinnoilla hyväksiluen seuraavat opintokokonaisuuksien osat:

●      1.3. Oppiminen työelämässä ja verkostoissa 5 op

●      2.1. Oppimisen ja opetuksen lähtökohdat 5 op

●      3.1. Ammattisivistys ja työelämän muutos 5 op

Tavoitteenani on valmistua joulukuussa. Uskon, että pedagogisen pätevyyden opiskelu vie aikaa ja vaatii paljon itseohjautuvuutta. Teen töitä oman työn ohessa niin paljon kuin ehdin. Olen valmis jättämään muita asioita pois, jotta valmistun aikaisemmin.

B) Millainen on tämänhetkinen pedagoginen osaamisesi suhteessa ammatillisen opettajan osaamisen kriteereihin? Kirjoita jokaisen ammattitaitovaatimuksen 1.-9. kohdalle, millaisena pidät omaa osaamistasi tällä hetkellä.

Voit lisäksi arvioida osaamistasi asteikolla 1-4 seuraavasti:

1- ehdottomasti pitää kehittää

2- jossain määrin pitää kehittää

3- aika hyvin hallussa

4- osaan

Mielestäni tähän voisi vielä lisätä kohdan 5 (osaa hyvin), joka minulla monessa kohdassa tavoitteena.

	Ammattitaitovaatimukset	Osaaminen	Kommentit
1	Ammatillisen opettajan toiminta rakentuu ammattikasvatuksen tietoperustalle	2	Olen suorittanut kasvatustieteen perusopinnot. Opiskelu oli kuitenkin itsenäistä ja teoreettista, olisi mukavaa kehittää tätä enemmän käytännönläheiseksi.
2	Ammatillisen opettajan toiminta on eettisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti perusteltua	4 (tavoite 5)	Uskon tasa-arvoon ja jokaisen ihmisen yhdenvertaisuuteen, näin ollen kehitän työssäni ihmisoikeuksia omalla toiminnallani. Toimintani elämässä on yleisesti eettistä ja taloudellista. Olen myötätuntoinen ja autan mielelläni ihmisiä. Työskentelen hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Kokemukseni ja arvojeni kannalta toimin ja toteutan tämän kohdan kriteereitä. Tavoite olisi kehittää enemmän osaamista.
3	Ammatillinen opettaja kehittää osaamistaan systemaattisesti arvioiden ja monipuolisesti dokumentoiden yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegojen kanssa	3	Tunnistan ammatillisen koulutuksen kehittämisen kohteita (opetustunteja nipistetään, asiat pitää opettaa yhä nopeammin / jättää pois asioista, joita ei opsissa vaadita). Työelämälähtöisyys työssä tärkeää! Opetetaan työelämätaitoja. Kehitän myös omaa osaamistani jatkuvasti, usein päivittäin. Oman työn ohella oppii, mutta käyn koulutuksissa ja osallistun sivutoimen työn ansiosta jatkuvasti it-alan uusien työkalujen / alustojen koulutuksiin. Luon työelämäyhteyksiä, olen mm. ollut avaamassa yhteistöitä Järvenpään teatterin ja Keudan välillä, pidän myös yhteyttä vanhoihin koulukavereihin, jotka työskentelevät av-alalla. Sitä kautta opiskelijamme saavat työssäoppimispaikkoja. Vielä täytyy tutkia kehittämistä kokeilevien ratkaisujen teoreettista perustelua ja mitä sillä käytännössä tarkoitetaan. Jaan kuitenkin kehittämistoiminnan tuloksia opiskelijayhteisössä ja työyhteisössä (Luotain-toiminta, sosiaalinen media jne.)
4	Ammatillinen opettaja käyttää ja kehittää oppimiskeskeisiä ohjaus-, opetus- ja arviointimenetelmiä yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegojen kanssa	4 (tavoite 5)	Tunnen alan opsin, suunnittelen opetusmateriaalit kohdentaen ne avattuihin sisältöihin ja osaamiskriteereihin. Osaamiskriteerit ovat ajankohtaisia ja kohdennan opetustyön niihin. Tarjoan opiskelijoille tehtäviä, jotka kasvattavat osaamiskriteereissä vaadittavaa osaamista. Tunnen henkilökohtaistamisen käsitteen ja edesautan sitä työssäni. Olen tehnyt henkilökohtaisia opintopolkuja kolmen vuoden ajan työssäni säännöllisesti. Lähes kaikilla opiskelijoilla on henkilökohtainen polku ja tulevaisuudessa (ensi syksynä) jokaiselle rakennetaan oma Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS). Olen toiminut opettajana solupainotteisessa opetuksessa, jolloin jokainen opiskelija saa omantasoista opetustaan, eli arvioin ja ohjaan opiskelijoitani jatkuvasti ottaen huomioon heidän osaamisensa. Osaan myös ohjata, opettaa ja arvioida erilaisissa työympäristöissä. Olen opettanut myös muille opettajille uusia tvt-taitoja, olen pitänyt oman alan opiskelijoille tunteja kolmen vuoden ajan, sekä olen opettanut tieto- ja viestintätekniikkaa myös muiden alojen opiskelijoille. Olen myös ohjannut työskentelyä työpajatoiminnassa (nuoret ja aikuiset).
5	Ammatillinen opettaja kehittää oppimisympäristöjä ja -prosesseja eri verkostoissa ja yhteisöissä	4	Mahdollistan työelämälähtöisyyden, olen ollut toteuttamassa monien opiskelijoiden henkilökohtaisia opintopolkuja, joihin on kuulunut mm. laajennettu työssäoppiminen / oppisopimuksen suunnittelu. Käytän aktiivisesti (ja lähes pelkästään) digitaalisia työvälineitä työssäni. Toisinaan palaamme suunnittelutasolle kynän ja paperin kanssa. Tutkimme aktiivisesti uudenlaisia opiskeluympäristöjä työyhteisössäni ja jaamme tuloksia oman alan muiden opettajien kanssa.
6	Ammatillinen opettaja kehittää vuorovaikutustaitojaan avoimesti ja luovasti moninaisuutta arvostaen	4	Huomioin jokaisen opiskelijan ja pyrin tarjoamaan kaikille yhtä paljon tukea. Tietysti opiskelijat, jotka tarvitsevat enemmän tukea, saavat enemmän tukea (joko opetuksen ohessa, erillisessä tukiopetuksessa tai HOJKSin erityisenä tukitoimena). Kunnioitan opiskelijoita ja luon mahdollisuuksia dialogeihin. Opetan toiminnallisten tehtävien kautta. Otan huomioon opiskelijoiden kulttuurisen moninaisuuden siten, kun ne toteutuvat työssäni.
7	Ammatillinen opettaja tietää ammatillista koulutusta ja työelämää koskevat säädökset ja noudattaa niitä työssään	3	Työskentelen organisaation strategian mukaisesti ja työelämää koskevat säädökset, ovat tulleet tutuksi työn kautta. Jos en ole varma kaikista asioista, osaan myös kysyä apua oikeilta henkilöiltä. Saan myös apua työyhteisössäni ja jaamme avoimesti tietoa muiden opettajien kesken. Kehittämistä on siinä, että uusia säännöksiä julkistetaan ja niihin perehtyminen ei ole aina tapahtunut itseltäni aivan niin nopeasti kuin olisin halunnut. Olen myös kutsunut ammattiliittojen edustajia vierailijoiksi koulullemme kertomaan opiskelijoille työelämää koskevista säädöksistä ja työntekijän omista oikeuksista. Olen tutustunut ajankohtaiseen lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta.
8	Ammatillinen opettaja rakentaa yhteiskunnallisena vaikuttajana edellytyksiä tulevaisuuden ammatilliselle koulutukselle	3	Seuraan aktiivisesti koulutusta koskevaa yhteiskunnallista keskustelua, luen alan lehtiä ja osallistun jonkin verran keskusteluun lähinnä oman työyhteisön välillä. En kuitenkaan ole osallistunut julkiseen keskusteluun. Omassa blogissani olen toisinaan tuonut joitakin näkemyksiä ilmi, mutta en ole kokenut sitäkään täysin oikeaksi foorumiksi puhua avoimesti koulutuksen kehittämiskohteista tai ongelmista. Olen tuonut työhön näkemyksiä tulevaisuuden osaamisesta mm. osallistumalla lukuisiin 3D-koulutuksiin, sekä tvt-osaamista ja tietoa kartuttaviin koulutuksiin, sekä järjestänyt aiheisiin liittyvää koulutusta muulle henkilöstölle. Toki digitaalisuuden ohella on paljon muutakin, joka liittyy tulevaisuuden osaamiseen (kuten tulevaisuuden ammatit, joita emme vielä edes kaikkia tiedä).
9	Ammatillinen opettaja ohjaa opiskelijoita valmistumaan ja työllistymään sekä tukee heidän valmiuksiaan yrittäjyyteen	4	Tämä kohta on ehkä varmimmin hallussani, sillä työhöni kuuluu jatkuvasti opiskelijoiden työllistymisen edistäminen tai yrittäjyyteen tukeminen. Jos en itse pysty auttamaan, tiedän ohjata opiskelijan kysymään apua oikeilta henkilöiltä. Jaan ja tarjoan jatkuvasti opiskelijoillemme projektitöitä, joita opiskelija voi hyväksyttää opintoihinsa. Autan opiskelijoita työnhakuprosessissa, joka alkaa ensimmäisenä opiskeluvuotena työssäoppimispaikan haun yhteydessä. Ohjaan työssäoppimisjaksoja huolellisesti, pidän yhteyttä opiskelijoihin ja seuraan opiskelijan oppimista ja osaamista. Kannustan opiskelijoita ja tsemppaan heitä luottamaan itseensä.

Mielestäni hallitsen suuren osan ammatillisen opettajan ammattitaitovaatimuksista jo hyvin. Opettajan työtä tehdessä pääasiallinen tehtäväni on opetustyö, valitettavasti koulutukseen ja kehittämisen ei ole aina tarjolla niin paljon aikaa. Omassa organisaatiossani media-alan opettajat ovat myös yleisesti kiinnostuneita osallistumaan mukaan toimintaan, mutta se ei aina työpaikan kautta ole mahdollista, tämä johtuu säästötoimista.

C) Millaisia ovat työyhteisösi pedagogiset ja ammatilliset kehittämistarpeet?

Erityisen tärkeä tällä hetkellä on ymmärtää ammatillisen koulutuksen reformi ja sen tuomat haasteet. Kehittämisen kohteita ovat:

-        Vastata työelämän nopeaan muuttuviin osaamistarpeisiin: osaamistarpeiden muuttuminen ja monimuotoistuminen

-        Joustavien, työelämälähtöisten kehityspolkujen mahdollistaminen

-        Laadun parantaminen tai vähintään laadun ylläpito

-        Uudenmallisen rahoituksen ymmärtäminen (eli että tulevaisuudessa opettajien tulee toimia nopeasti, jos opiskelija ei edisty opinnoissa. Opinnoissaan edistyvä opiskelija tuo rahaa organisaatioon ja tällöin opiskelijat, jotka eivät edisty, erotetaan koulusta ja tilalle otetaan uusia opiskelijoita, jotka mahdollisesti tuovat paremmin rahaa).

-        Henkilökohtaistaminen (soluopetus-tyyli) ja jatkuva haku: Opiskelijat eivät enää aloita syksyllä, vaan mukaan saattaa hypätä opiskelijoita missä vaiheessa tahansa. Kaikille tulee antaa tukea ja opetusta tasa-arvoisesti.

-        Opiskelijoiden opintojen nopeuttaminen, henkilökohtaistaminen (vaatii opettajalta aikaa)

-        Oppiminen uusissa ympäristöissä, toiminnan joustavuus

-        Toiminnan tuloksellisuuden ja laadun mittaaminen, rahoitus määräytyy yhä enemmän näiltä osin tulevaisuudessa

Ammatillisia kehittämistarpeita työyhteisössä

-        it-taitojen kehittäminen (3D, tietotekniikka)

-        oman ammattitaidon kehittäminen

-        oppiaineiden integraation kehittäminen

Toisen asteen oppilaitoksen digitaalisten ympäristöjen hallitseminen (Office 365 -ympäristö), it-osaaminen (älypuhelimet, älytaulut) ja 3D-tulostaminen. Organisaatioon on hankittu useita 3D-tulostimia ja henkilökuntaa koulutetaan laitteiden käyttöön.

D) Mitkä ovat ammattikasvatukseen ja pedagogiseen osaamiseen liittyvät kehittymistavoitteesi?

1.       Opiskelijan vastuuttaminen opiskeluun, eli miten saada opiskelija ottamaan enemmän vastuuta omista opinnoistaan.

2.       Yllä on myös monia kehittämiskohteita, jotka liittyvät ammatillisen koulutuksen reformiin. Osa selviää vasta, kun kaikki säädökset valmistuvat ja tulevat yleiseen käytäntöön.

3.       Eniten ehkä huolettaa se, miten aika tulee riittämään jokaisen opiskelijan henkilökohtaistamiseen. Toisaalta voidaan myös olettaa, että jonkun opiskelijan henkilökohtaiseen suunnitelmaan kuuluu yleisen kolmen vuoden polun noudattaminen. Sekin on henkilökohtaistamista, vaikka valitsisi normaalin mallin.

4.       Samaten oman opetuksen perustelu pedagogiikan kautta on kehittämiskohteena. Uusien oppimismateriaalien tuottaminen siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin erilaisia oppimistyylejä.

5.       Kehittämisen kohteena on myös laadun parantaminen, vaikka yksin ei ehkä ihmeisiin pystytäkään. Pyrin silti kehittämään lopetuksen laatua omalta osaltani.

E) Millainen pedagoginen käyttöteoria ohjaa opetus- ja ohjaustyötäsi?

Huomasin opetuksen aloittaessani, että ajanpuutteen ja taidon puutteiden vuoksi opetukseni oli alkuun hyvin yksitoikkoista luentomaista. Onneksi suvussani on luokanopettajia, joten olen saanut heiltä matkan varrella paljon vinkkejä erilaisista opetustyyleistä. Niinpä jo hyvin aikaisessa vaiheessa pyrin ottamaan opetukseeni mukaan opiskelijoiden omaa aktiivisuutta mm. pyytämällä heitä kirjoittamaan taululle ajatuksia, osallistumaan älypuhelimellaan kyselyihin, tietovisoihin ja muistipeleihin.

Pyrin myös teettämään osallistuvan oppimisen keinoja hyödyntäviä tehtäviä (reflektio, asioiden tarkastelu erilaisista näkökulmista, autonomia ja emotionaalinen sitoutuminen oppimistapahtumaan), unohtamatta lyhyitä teorioita tehtävien alkuun. Olen kokenut, että tällainen kaava toimii parhaiten.

Syy, miksi koen, ettei luennoiminen toimi ammattikoulussa on se, että opiskelijat myöhästelevät tunneilta, ja tällöin jo läpikäydystä teoriasta ei ole käytännössä mitään hyötyä niille, jotka tulevat myöhässä. Niinpä parasta on antaa opiskelijoiden pureskella tehtävänantoa itsenäisesti (yksin, ryhmässä tai parin kanssa) ja auttaa niitä opiskelijoita, jotka eivät pääse alkuun itsenäisesti. Myöhemmin luokkaan saapuvia on helppo ohjata tuntitehtävien ääreen.

Koen, että opettaminen ei ole vain siirtoteorian mukaista tiedon siirtoa toisen ihmisen päähän. Opiskellessani kasvatustieteen perusopintoja, kävin läpi paljon erilaisia teorioita mm. sen, että opettajan tehtävä on transformoida eli muuntaa tuntemansa tietoaines sellaiseksi, jonka oppijat pystyvät omaksumaan. Pedagogisen ajattelun mukaan, kun tieto on myös opiskelijoiden, eikä vain opettajan päässä, tieto todentuu ja siitä syntyy jaettu kokemus.

Pyrin opetuksessani huomioimaan auditiivisen, kinesteettisen ja visuaalisen oppisen. Luotan myös tekemällä oppii -sanontaan, mikä liittyy mielestäni myös emotionaalisen sitoutumisen oppimistapahtumaan. Helpointa soluopetuksessa olisi, jos jokaisen päivän aluksi jakaisin opiskelijat ryhmään ja antaisin heille päivän aiheita purtavaksi ja opetettavaksi muille. Valitettavasti toisen asteen media-assistenttien kanssa tällaiset tehtävät ovat osoittautuneet useista yrityksistä huolimatta melko tehottomaksi. Opiskelijat tekevät tehtävät hutaisten, eivätkä tunnu vielä pystyvän tekemään näin laajoja ja itsenäistä otetta vaativia tehtäviä. Kolmannen vuoden opiskelijoiden kanssa kyseisiä tehtäviä pystyy jo kokeilemaan hyvällä menestyksellä.

Opiskellessani kasvatustieteen perusopintoja, koin että kognitiivinen oppimiskäsitys oli merkittävä. Kognitiivisessa oppimiskäsityksessä oppiminen nähdään tiedon prosessointina, eli opiskelija ei vastaanota tietoa passiivisesti, vaan opiskelija käsittelee ja muokkaa tietoa itsenäisesti. Piaget’n menetelmän mukaan oli myös tärkeää, että ihminen huomaa oman tiedon puutteellisuuden ja alkaa vastaanottaa tietoa tästä syystä. On myös tärkeää antaa ihmisen kokeilla, eikä vain pyytää opettelemaan asioita ulkoa. Tästä tärkeimpänä koen näkemyksen, jonka mukaan ihmisen (esim. lapsen) tulisi ohjata omaa kehitystään. Tosin en antaisi lapselle aivan vapaita käsiä ohjaamaan omaa käsitystään, vaan soveltaisin tätä hieman vanhempiin ihmisiin. Mielestäni tämä toimii edelleen osittain ammattikoulussa, sillä opiskelijalle annetaan yhä enemmän vastuuta omista opinnoistaan ja opintojen seuraamisesta. Sittemmin ollaan siirrytty yhä enemmän jaetun kognition eli oppimisen yhteisöllisen prosessin tutkimukseen, eli tietoa pureskellaan yhdessä muiden kanssa. Voisi siis sanoa, että luotan joissain määrin yhä kognitivismiin.

Uskon myös siinä sosiokulttuurisen näkemykseen, että oppiminen on sosiaalista ja vuorovaikutuksellista toimintaa. Opetustilanteissa tulee avata keskustelu opiskelijoiden kanssa. Tässä tapauksessa myös uskon siihen, että on hyvä ”keskustella” fyysisten laitteiden (ei vain toisten ihmisten kanssa). Eli uskon, että fyysisten laitteiden kanssa toimiminen voi olla yksi hyvä asia oppimiselle ja kehitykselle.

Olen sitä mieltä, että ihminen oppii osittain järkiperäisesti, eli oppiminen on lähtöisin myös arkipäivän inhimillisistä toiminnoista. Sen lisäksi uskon siihen, että tietoa opitaan fyysisten ja älyllisten välineiden kautta. En sulkisi kumpaakaan vaihtoehtoa pois, sillä käytännön kokemuksen kautta olen huomannut, että laitteet itsessään eivät ole tae oppimisesta ja parhaiten oppii, kun opittu asia linkittyy selkeästi johonkin arkiseen toimeen (kuten esimerkiksi työhön). Tästä syystä en luota työssäni pelkästään fyysisiin välineisiin, vaan luotan myös perinteisempiin käyttöteorioihin oppimisessa. Toisin sanoen välillä tiedon pänttääminen päähän (esim. termit) on hyvä asia, mutta sen voi oppia myös fyysisten laitteiden avustuksella ja yhteisöllisesti asiasta keskustellen. 

Sosiokulttuurisessa näkökulmassa on mainittu, että ajattelu on muista riippuvaista. Jos tätä pohtii tarkemmin, tiedon hankkiminen ja pureskelu tapahtuvat parhaiten kollektiivisesti, eli yhteisöllisesti. Niinpä tämän pohjalta ryhmätöiden antaminen opiskelijoille on kannattavaa. Vygotskyn teorian mukaan ihmiset myös kehittyvät koko ajan, eli tavoitteenani on, että kun opiskelija käy koulussa, hänelle tulee tarjota uutta tietoa, jotta opiskelijan osaaminen kehittyy.

Tavoitteeni opettajana on opettaa laajasti tuoreita asioista ja antaa opiskelijoille uusia näkemyksiä, sekä yrittää saada opiskelijat oivaltamaan tiedon linkittymisen muihin opetettaviin asioihin. Opiskelijoiden ongelmana ovat myöhästelyjen lisäksi myös poissaolot, joten riskinä jatkuvan uuden tiedon tarjoamisena on se, että monet jäävät jälkeen. Niinpä tässäkin asiassa täytyy löytää kultainen keskitie ja edetä ryhmän tarvitsemaa tahtia.

Tavoitteeni on kuitenkin, että kun opiskelijat tulevat kouluun, he saavat oppia eivätkä koe käyvänsä koulussa turhaan. Panostan opetuksen laatuun paljon ja pyrin koko ajan kehittämään uudenlaisia tehtäviä, jalostamaan hyvin toimineita tehtäviä, sekä jättämään pois huonompia tai ei niin kiinnostavia tehtäviä, sekä kehittämään niille uudenlaisia tapoja ottaa niitä takaisin opetukseen.

F) Miten opintojesi aikana osoitat pedagogista osaamistasi ja itsearviointitaitojasi?

-        Suunnittelemalla opetukset huolellisesti ja arvioimaan niitä jälkeenpäin. Jakamalla tiedon myös opettajalle sekä vertaisryhmälle, tai kokoamalla jo toteutetusta opetuksesta materiaalin ja kertomalla siitä osaamiskansioon ja vertaisryhmälle

-        Käyttämällä jo aiempia materiaaleja tunnustamaan osaamista (mahdollisuuksien mukaan)

-  Suunnittelemalla kurssin kokonaisuudessaan ennen aloitusta. Perehtymällä arviointikriteerihin itsenäisesti ja muiden opettajien kanssa (elokuu, työkaverin kanssa)

-        Tulosten raportointi oppimispäiväkirjaan

-   Kertomalla uusista oppimisympäristöistä, menetelmistä tai laitteista opettajalle ja vertaisryhmälle.

-        Pyytämällä ohjaajan mukaan seuraamaan opetusta

-        Kuvaamalla opetustani ja arvioimalla sitä

-        Palautteen kysely opintojaksojen päättyessä / oppituntien päättyessä

-        Jos mahdollista, suorittaa myös muita kohtia aiemman osaamisen hyväksyttämisellä. Olen jo ennestään kerännyt palautetta opetuksestani, suunnitellut kurssien rakenteita huolella ja pyrkinyt toteuttamaan kurssit siten, että ne vastaavat osaamiskriteereitä.

-        Arvioin hyviä ja huonoja menetelmiä (kurssin palautteen mukaan), kehitän toimintaa parempaan suuntaan.

G) Millaiset sisällöt ja millainen toiminta tukisi omaa kehittymistäsi opintojen aikana?

Selkeät sisällöt, selkeä polku, jonka avulla voi selvittää, mitä osaamista tarvitaan vielä pätevyyden saamiseksi. Keskittyisin seuraaviin kohtiin:

	Kehittymisen kohde	Toimenpiteet	aikataulu:
1	Ammatillisen opettajan toiminta rakentuu ammattikasvatuksen tietoperustalle	oman toiminnan pedagoginen perustelu = kurssimateriaalin suunnittelu vastaamaan pedagogisia käytänteitä ja menetelmiä	Heinäkuu 2017 – elokuun 2017 alku, kurssisuunnittelu syyslukukauden alkuun
3	Ammatillinen opettaja kehittää osaamistaan systemaattisesti arvioiden ja monipuolisesti dokumentoiden yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegojen kanssa	”tuotan kehittämiskohteisiin kokeilevien ratkaisujen teoreettista perustelua”	Heks-keskustelun jälkeen, työn ohessa
7	Ammatillinen opettaja tietää ammatillista koulutusta ja työelämää koskevat säädökset ja noudattaa niitä työssään	Työehtosopimuksiin tutustuminen, uusiin ohjeistuksiin tutustuminen ja niiden raportoiminen osaamiskansioon.	Elokuu - syyskuu 2017
8	Ammatillinen opettaja rakentaa yhteiskunnallisena vaikuttajana edellytyksiä tulevaisuuden ammatilliselle koulutukselle	Median seuraaminen. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ja siitä raportoiminen osaamiskansioon	elokuu - lokakuu 2017

H) Millaisia kehittymistehtäviä haluat sisällyttää opintoihisi, miten ne käytännössä toteutat ja miten ne aikataulutat?

- Opettajan koulutuksia (syksyllä), muutoin tämä kohta vielä auki.

I) Millaisena toteutat osaamiskansiosi?

Tämä kohta vielä auki, sillä kokeilin Swayta (liian raskas), julkinen blogikaan ei tällä hetkellä innosta, joten ehkä vertaisryhmälle ja ohjaajalle julkinen dokumentti (Office 365 Word Online), johon lisäksi erilaisia Sway-esityksiä, linkkejä, videoita jne. Sen lisäksi saatan toteuttaa osaamiskansiota Trelloon, ja linkittää sinne ulkoisia Sway-esityksiä.

Suunnitelma omasta osaamiskansiosta:

1.1 HEKS ja vertaistoiminta

Orientaatio 1 -tehtävä tehty ja se lisätään osaamiskansioon (ja Trelloon).

Tutustuminen seuraavaan ja materiaalin reflektointi:

Verme - vertaisryhmämentorointi. Yliopettaja Merja Alanko-Turunen, yliopettaja Heikki Pasanen, Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu. https://www.youtube.com/watch?v=WSnwN0WYUUo

Vertaisryhmän kanssa tulossa tapaamiset 15.6 ja 12.7. Suunniteltu yhteisiä kirjoitus- ja pohdintatehtäviä sekä tapaamisissa vertaistyöskentelyä ja reflektointia.

1.2 Uraohjaus (5 op)

Tutustuminen ainakin seuraaviin materiaaleihin ja reflektointi

Osittain tehtävä tehty.

YVI-sivusto http://www.yvi.fi

Yrittäjyyskasvatusta suomalaiseen opettajankoulutukseen ja opetukseen! YVI-hankkeen hedelmiä vuosilta 2010- 2014. 2014. Seikkula-Leino J., Tiikkala A. ja Yöntilä L. (toim.). Turun normaalikoulun julkaisuja 1/2014. Soveltuvin osin. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103005/YVIhanke_julkaisu_lowres_18%2012%2014.pdf?sequence=2

Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asenteen tukeminen suomalaisessa korkeakoulussa. 2015. Viljamaa L. ja Moisio J. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän muistioita ja selvityksiä 2015:17. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75160/tr17.pdf

1.3 Oppiminen työelämässä ja verkostoissa – Opinto hyväksiluettu

2.1 Oppimisen ja opetuksen lähtökohdat – Opinto hyväksiluettu

2.2. Opetuksen ohjaamisen havainnointi eri toimintaympäristöissä (5 op)

Teemme yhteistyötä vertaisryhmässä, sekä vierailemme toistemme opetustilaisuuksissa. Ensimmäisenä on vierailu Puolitan kartanon kesäteatterilla 15.6.2017, jossa tutustutaan draamakasvatuksen näkökulmaan opetuksen keinona.

Olen myös suunnitellut osallistuvani syksyllä omassa organisaatiossa seuraaviin opetuksiin

-        Tukisolu (Keuda)

-        Harjulan koulu luokkaopetus

-        Koulutustilaisuus henkilöstölle ja siihen osallistuminen (muu kuin opettajat), tai jo sellaisesta koetusta kertominen

-        vierailu jossakin organisaatiossa

Nämä suunnitelmat ovat vielä auki ja tarkentuvat varmaan vasta syksyllä.

Havainnoimiesi toimintaympäristöjen tuottamat aineistot, joissa toimijat perustelevat ja kuvaavat omaa toimintaansa (esimerkiksi opetussuunnitelmat, opintojaksojen toteutussuunnitelmat, strategiat, ohjaussuunnitelmat ja niin edelleen) sekä muu olennaiseksi katsomasi aineisto.

2.3. Opetus- ja ohjaustoiminta oppilaitoksissa ja yrityksissä (20 op)

Mahdollisuuksien mukaan aiemman osaamisen tunnistamista.

-        Kurssisuunnittelu loppukesästä, osaamisen kriteerit pohjana

-        Käytännönläheistä opetusta, pedagoginen tausta

-        Ohjaajan vierailu Keudalla

-        Vertaisryhmä

-        opetuksen videointi

Valitse lähteitä henkilökohtaisen kehittymissuunnitelmasi (HEKS) mukaisesti

Ainakin tutustuminen tähän materiaaliin ja reflektointi

Lindén, Hyppönen (2009). Opettajan käsikirja. http://lib.tkk.fi/Reports/2009/isbn9789622480637.pdf

2.4. Osaamisen arviointi

-        mahdollisuuksien mukaan aiemman osaamisen näyttäminen

-        kirjallinen dokumentti osaamisesta

Lähteenä seuraava tuttu opus:

Arvioinnin opas 2015, osa A: Ammatillinen peruskoulutus. Oppaat ja käsikirjat 2015:11. OPH. http://www.oph.fi/download/168848_arvioinnin_opas_2015.pdf

3.1 Ammattisivistys ja työelämän muutos - opinto hyväksiluettu

3.2 Uudistuva ammatillinen koulutus

Vertaisryhmän kanssa sovitaan toteutuksesta. Ainakin seuraavat materiaalit:

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivusto, OKM http://www.minedu.fi/OPM/

Opetushallituksen sivusto, OPM http://www.oph.fi

Finlex ajantasainen lainsäädäntö http://www.finlex.fi/fi/