3.2. Uudistuva ammatillinen koulutus
Kohta 4: Ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmä, tuloksellisuus ja rahoitus
(Mari M. ja Enni M.)
- Johdanto: Miksi reformi?
Eduskunta hyväksyi perjantaina 30.6.2017 uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön. Nyt hyväksytty ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes kahteenkymmeneen vuoteen. (OKM tiedote 30.6.2017). Ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Uudistumista edellyttää myös se, että koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa. (OKM, Amisreformi). Reformin tavoite on kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden valossa järkevä: työpaikoilla suoritetut opinnot edistävät nuorten sijoittumista työelämään. Maavertailut (mm. Saksa, Tanska ja Englanti) osoittavat, että nuorisotyöttömyys on alhaista ja nuoret siirtyvät työmarkkinoille joustavammin maissa, joissa koulutus painottuu työpaikoille. (Suomen Akatemia, Policy Brief 1/2017).
Reformia perustellaan siis kepillä ja porkkanalla. Pehmeä linja vetoaa asiakaslähtöisyyteen. Reformissa oletetaan, että opiskelijat haluaisivat ja hyötyisivät enemmän henkilökohtaisemmasta opiskelusta sekä osaamisen hankkimisesta oppilaitoksen ulkopuolelta. Keppi taas liittyy rahaan: muutosten myötä uskotaan säästettävän oppilaitosten seinistä ja opettajien palkkakuluista. Yhtä jalkaa reformin kanssa ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan sadoilla miljoonilla euroilla. (Maunu, 2016).
Sivistysvaliokunta totesi, että opettajat ja opinto-ohjaajat ovat ammatillisen koulutuksen reformin avainhenkilöitä, sillä opetuksen henkilökohtaistaminen ja osaamisen kehittymisen seuranta haastavat opettajien ja opinto-ohjaajien osaamisen aivan uudella tavalla. (OAJ uutiset 21.6.2017).
Lakiesityksestä käyvät ilmi ammatillisen opettajan tärkeimmät tehtävät. Opettaja osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen vähintään arvioijan roolissa. Opettaja toimii osaamisen arvioijana opiskelijan näytöissä yhdessä työelämän edustajan kanssa. Opettaja ja opinto-ohjaaja vastaavat uudesta tutkinnon osasta, joka keskittyy opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksiin. (OAJ uutiset 21.6.2017).
Uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita.
Opetus‐ ja kulttuuriministeri Sanni Grahn‐Laasosen mukaan toimenpiteiksi reformiin määriteltiin koulutuksien päällekkäisyyksien ja sääntelyjen poisto, ammatillisen koulutuksen uudistaminen osaamisperustaiseksi, asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi, sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja henkilökohtaistamisen lisääminen. (Valtioneuvosto, n.d.)
Grahn-Laasosen mukaan (Valtioneuvosto, n.d.) tärkeimpiä toimenpiteitä olivat ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteiden ja toimintaprosessien uudistaminen, koulutusten päällekkäisyyksien sekä nuorten ja aikuisten koulutusten raja-aitojen poistaminen, sekä yhtenäisen kokonaisuuden rakentaminen opetus- ja kulttuuriministeriön alle, sisältäen koulutustarjonnan, rahoituksen sekä ohjauksen. Ammatillisen koulutuksen reformin taustalla on myös ollut se, että halutaan nostaa työllisyysastetta ja edistää nopeaa työllistymistä.
Kuten yllä mainittiin, tutkimuskirjallisuuden mukaan työssäoppimispaikoilla tapahtuva oppiminen edistää nuoren työllistymistä työelämään valmistumisen jälkeen. (Suomen Akatemia, Policy Brief 1/2017). Kokemuksen pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että hyvien työssäoppimispaikkojen saaminen opintoaikana on yhä tärkeämpää ja vastaan tulisi ottaa paikkoja, joihin saattaisi olla mahdollisuus työllistyä opintojen jälkeen. Joillakin aloilla (kuten media-alalla) kilpailu työssäoppimispaikoista on kovaa ja toisinaan opiskelijat joutuvat ottamaan vastaan paikkoja, jotka eivät näytä työllistymisen kannalta potentiaalisilta. Kokemusta vastaavasta on esimerkiksi Keudan media-alan opiskelijoiden työllistymisestä työssäoppimispaikkoihin. Moni paikkaa tarjoavista yrityksistä on jo vuosia ottanut työssäoppijoita, muttei rekryä valmistuneita opiskelijoita töihin. Onneksi on paljon myös hyviä kokemuksia, sillä moni opiskelija on myös päässyt yrityksiin töihin työssäoppimisjakson jälkeen.
Omien tulkintojen mukaan reformissa korostetaan sitä, että opiskelijat halutaan yhä enemmän työelämään ja työssäoppimispaikalla hyvin tehty työ usein työllistää valmistuneen opiskelijan. Myös rahoituksen yksi perusteista reformin myötä on juuri se, työllistyykö opiskelija valmistumisen jälkeen.
Koska ammatillisesta koulutuksesta leikattiin määrärahoja, ovat monet koulutuksen tarjoajat joutuneet vähentämään opettajia sekä sekä opetukseen käytettäviä hankintoja ja ostoja. Tämä, ainakin pitkällä aikavälillä, saattaa vaikuttaa opetuksen laatuun. Tästä syystä opiskelijoita ohjataan yhä enemmän työelämään, missä toimitaan työelämän työkaluja käyttäen. Opettaja saa täten palkkaa työssäoppimisen ohjaamisesta.
- Ammatillisen koulutuksen uusi ohjausjärjestelmä (Enni)
Ammatillisen koulutuksen uusi ohjausjärjestelmä tulee painottamaan tuloksellisuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Ammatillista koulutusta tullaan säätelemään yhdellä järjestämisluvalla ja koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta selkeytetään. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2017).
Opetus- ja kulttuuriministeriön (2017?) kaavion mukaan uusi ohjaus- ja säätelyjärjestelmä koostuu ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvista, valtion talousarviosta sekä vuosittain tehtävästä suoritepäätöksestä. Järjestämislupa määrittää koulutuksen järjestäjän tehtävän ja perustuu osaamistarpeisiin. Tämän avulla luodaan ennakoitavuutta tutkintojen ja koulutusten järjestäjille. Järjestämislupa myös mahdollistaa, että järjestettävät tutkinnot ja koulutukset ovat laadukkaita.
Esimerkkitapaus: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä / KEUDA
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä aloitti syyslukukautensa 7.8.2017. Aloituspäivässä Keudan rehtori Riitta Narko perehdytti koulutus- ja opetushenkilöstöä ammatillisen koulutuksen reformin uusiin käytänteisiin. Ammatillisen koulutuksen laki on hyväksytty eduskunnassa ja se tulee voimaan 1.1.2018.
Riitta Narko kertoi esityksessään (2017), että tutkinnon suorittaminen yksinkertaistuu - tulee vain yksi tapa suorittaa tutkinto. Muutoksella on yhdistetty nuorten ja aikuisten koulutus. Tutkintojen rakenteisiin on myös tulossa muutoksia, esimerkiksi uusi koulutussopimus tulee korvaamaan työsopimukset ja oppisopimukset. Koska käyttöön tulee vain yksi tapa suorittaa tutkinto, myös aikuispuolella tulee opiskelijoiden opiskella yhteiset tutkinnon aineet ammatillisten aineiden lisäksi. Keskustelua heräsi esimerkiksi siinä, miten aikuisten tutkinnoissa yhteiset tutkinnon osat järjestetään koulutuksen järjestäjän puolesta ja millä keinoilla osaaminen näytetään ja hankitaan opiskelijoiden puolelta. Tavoitteena on hyväksilukea mahdollisimman paljon osaamista.
Koulutuksen tarjoajan järjestämisluvassa määritellään Narkon (2017) mukaan kaikki kaikki tarjottavat tutkinnot ja koulutukset, joista voidaan järjestää opetusta ja antaa todistukset. Kaikki tutkinnot on oltava kirjattuna lupaan.
Rahoitus:
Eduskunta päättää ammatillisen koulutuksen määrärahasta, opiskelijavuosien enimmäismäärästä, työvoimakoulutuksen opiskelijavuosien vähimmäismäärästä sekä strategirahoituksien osuudesta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2017.) Rahoituksesta 50 % katetaan Narkon (2017) mukaan opiskelijavuosien mukaan ja loppurahoitus ansaitaan opiskelijoiden suoritusten ja koulutuksen järjestäjän vaikuttavuuden mukaan. Rahoituksen isoin volyymi oppilaitokselle on esimerkiksi Keudan tapauksessa perustutkinnot, eli oppilaitoksen kannattaa ottaa tavallista enemmän opiskelijoita sisään opiskelemaan sillä perusteella, että osa opiskelijoista lopettaa tutkinnon kesken. Tästä johtuen oppilaitoksilla on tavoitteena opiskelijoiden nopea valmistuminen ja tieto siitä, missä kukin opiskelija jokaisella hetkellä opintojaan on.
Narkon (2017) mukaan oppilaitoksen näkökulmasta rahoituksen muutokset ja budjetin leikkaaminen vaikuttavat siihen, että jokainen henkilöstön jäsen joutuu miettimään omia taloudellisia vaikutuksiaan ja pitämään kulut minimissä, jotta koulutuksen järjestäjän ei tule tiputtaa henkilöstömäärää.
Hyviä puolia reformissa on se, että keskitytään enemmän oppilaitoksen vaikuttavuuteen ja opiskelijoiden työllistymiseen opintojen jälkeen. Vaikuttavuudella mahdollistetaan laadukas koulutus, joka edelleen on mahdollista tulevasta reformista huolimatta. Myös työllistyminen opiskelijan opintojen jälkeen on tärkeää ja yhä enemmän on huomattavissa, että opiskelijat työllistyvät yrityksiin suoraan hyvän työssäoppimisjakson jälkeen. On siis hyvä asia, että työelämälähtöisyyteen kannustetaan ja opiskelijat voivat suorittaa opintoja työpaikoilla.
Myös joustavuutta opintoihin tarvitaan. Kaikki eivät opi samalla tavalla, osa haluaa kulkea normaalin polun mukaan, osa haluaa valmistua nopeammin, osa osaa asiat jo ennestään. Jos säästöt joskus alkavat vaikuttaa opetushenkilöstön osaamisen kehittämiseen negatiivisesti, tai oppilaitoksen työvälineiden hankinta on hetkellisesti rajoitettua leikkausten takia, on koulutuksen tarjoajilla yhä erinomaiset resurssit ohjata osaavia opiskelijoita työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa. Työssäoppimispaikoissa opiskelijat pääsevät hyödyntämään työelämän laitteita ja näkemään, miten työtä käytännössä tehdään aidossa työympäristössä.
Kuva Ammatillisen koulutuksen järjestäjien uusi ohjaus- ja säätelyjärjestelmä (minedu.fi)
- Rahoitus (Mari)
Uudessa mallissa ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Aikaisemmin erilliset osat yhdistetään uudeksi rahoitusmalliksi, jonka kautta rahoitetaan jatkossa:
- ammatillista peruskoulutusta,
- ammatillista lisäkoulutusta,
- erikoisoppilaitosten koulutusta,
- oppisopimuskoulutusta ja
- tutkintotavoitteista työvoimakoulutusta sekä osaa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta.
Rahoituksessa lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa. Uusi rahoitusmalli koostuisi neljästä peruselementistä:
- perusrahoituksesta (opiskelijavuodet),
- suoritusrahoituksesta (tutkinnot ja tutkinnon osat),
- vaikuttavuusrahoituksesta (mm. työllistyminen ja jatko-opinnot) ja
- strategiarahoituksesta (mm. fuusioiden tukemiseen, kehittämishankkeisiin).
Lisäksi puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä.
Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 24.4.2017, ja uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta alkaen. Ts. tämä malli ei vielä ole voimassa. (OKM, Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistus).
3.1. Rahoituksen ennakoituvuus
Perusrahoitus on puolet rahoituksesta, mikä luo ennakoitavan perustan tutkintojen ja koulutuksen järjestämiselle. Perusrahoitus luo edellytykset sille, että ammatillista koulutusta on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijaryhmille. Rahoitusuudistus toteutetaan vaiheittain. Varainhoitovuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna 70 ja 60 prosenttia. Vaiheittainen siirtyminen antaa järjestäjille aikaa sopeuttaa nykyistä järjestelmää enemmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottavaan uuteen rahoitusjärjestelmään. (OKM, Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistus).
Reformi on saanut kiitosta monilta osapuolilta, mm. OAJ:lta sekä Sivistystyönantajilta. Reformin huolet liittyvät lähinnä rahoitukseen, kirjoittaa mm. Aamulehti 24.4. 2017:
- Huolena on se, että pystyykö koulutuksen järjestäjä noudattamaan periaatteita ja soveltamaan niitä käytännössä. Rahoitus muuttuu epävakaammaksi. Opetus vaatii oikeasti opettajia. Lähes kaikki opetuksen järjestäjät ovat joutuneet käymään yt-neuvotteluja. Osan talous on leikkausten jäljiltä erittäin heikko, OAJ:n koulutusjohtaja Nina Lahtinen toteaa.
- Esimerkiksi suuria investointeja tehdään useiksi vuosiksi eteenpäin. Suoritusperusteisuus on hyvä ja terve muutos rahoitukseen. Onkin tärkeätä, että rahoitus saadaan riittävän ennakoitavaksi. Olisimme toivoneet perusrahoituksen olevan 60 prosenttia eikä 50 prosenttia, Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen sanoo. (Aamulehti 24.4. 2017.)
- Tuloksellisuus (Enni ja Mari)
Puolet rahoituksesta palkitsee kouluja tutkinnoista ja työllistymisestä, eli tuloksellisuuden painoarvo kasvaa (suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus = 50 %). Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 4.7.2017 toivotaan, ettei se ei houkuttele kouluja valikoimaan vain niiden kannalta helppoa oppilasainesta. Myös Ylen Ykkösaamun keskustelussa 28.6.2017 kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) esitti huolensa, että kun siirrytään suoritusperusteiseen rahoitukseen, oppilaitokselle annetaan tavallaan kannuste valita oppilaiksi hyvin pärjääviä nuoria. Ne jotka nimenomaan tarvitsisivat koulutusta ja ohjaamista pärjätäkseen, eivät saa opiskelupaikkoja.
Vaikuttavuuteen kannustava rahoitus
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmäkuvion (2017) mukaan vaikuttavuuteen kannustava rahoitus pohjautuu siihen, miten hyvin tai nopeasti opiskelijat opiskelevat, suorittavat opintoja, valmistuvat, siirtyvät työelämään tai jatko-opiskelemaan.
Rahoitus on jaettu siten että 50% rahoituksesta tulee opiskelijan opiskelun ajalta. Perusrahoitus 50% kattaa opiskelen opiskeluvuodet. Perusrahoitus mahdollistaa, että koulutusta tarjotaan kaikilla aloilla kaikille opiskelijoille, eli koulutus pyörii. 35% rahoituksesta opiskelijaa kohden täyttyy, kun opiskelija suorittaa tutkinnon ja tutkintoon vaadittavat tutkinnon osat. Tutkinto on pilkottu tutkinnon osiin ja aina kun yksi kokonaisuus tulee täyteen, oppilaitos saa rahaa (Opetus ja kulttuuriministeriö, 2017).
Suoritusrahoitus kannustaa opiskelijoita suorittamaan kokonaisuuksia osaamistarpeiden mukaan ja myös nopeuttamaan tutkinnon suorittamista tehostamalla opintoprosesseja. "Suoritus rahoitus myös kannustaa suorittamaan tutkintoja ja niiden osia niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti." 15% rahoituksesta on nimeltään vaikuttavuusrahoitusta, jota myönnetään opiskelijan jatkotyöllistyessä tai hakeutuessa jatkokoulutukseen esim. korkeakouluun. (Opetus ja kulttuuriministeriö, 2017).
Vaikuttavuusrahoituksen kuuluu opiskelijan antama palaute oppilaitokselle. Kyseinen rahoitusmenetelmä kannustaa opiskelijoita hakeutumaan jatko-opintoihin ja vastaamaan työelämän tarpeisiin sekä varmistamaan, että koulutuksen järjestäjä kouluttaa opiskelijoita aloille, joilla on mahdollisuus työllistyä. Syitä opiskelijan opintojen jälkeiseen työttömyyteen voivat täten olla koulutuksen huono laatu. Jos opiskelija työllistyy tai pääsee jatkokoulutukseen, on koulutus todennäköisesti ollut laadukasta ja antanut kelpoisuuden työskennellä ammatissa tai hakeutua jatkokoulutukseen. (Opetus ja kulttuuriministeriö, 2017).
Jos valmistunut työllistyy ammattiin, voidaan myös olettaa kyseisillä aloilla olevan hyvä työvoimatarve. Tällöin ammatillisen koulutuksen rahoitus on kannustanut oppilaitosta kouluttamaan opiskelijoita alalle, jolla on työvoimatarvetta. Mikäli opiskelija pääsee jatko-opintoihin, oppilaitos osoittaa kouluttavansa opiskelijoita laadukkaasti. Tämä tarkoittaa rahoituksessa kohtaa: "tarjota edellytyksiä jatko-opintoihin". (Opetus ja kulttuuriministeriö, 2017).
Pohdittavaa, tutkimus/keskustelukysymyksiä ryhmälle:
- Tutkimuksen mukaan keskeinen tulos on, että opiskelijoille tärkein oppimisympäristö sekä henkilökohtainen toive on "hyvä luokka" eli opiskelijaryhmä tai muu yhteisö, jossa opitaan (Maunu 2016). Opiskelijat siis haluavat yhteisöllisyyttä, eivät henkilökohtaistamista. Miten nämä tavoitteet sopivat yhteen tai mitä ongelmia tämä uusi malli saattaa tuottaa?
- Tukea tarvitsevat jäävät jalkoihin ja reippaat vievät paikat – ammattikoulutuksen uudistus herättää huolia?
- Lähiopetuksen määrä vähenee? Mitä seurauksia? Tähän liittyen: Miten työntekijät ja esimiehet, joilta puuttuu pedagogista osaamista, suoriutuvat opetus- ja ohjaustehtävistä?
- Pystyvätkö pitkälle erikoistuneet yritykset vahvistamaan opiskelijoiden laaja-alaista osaamista alalta? Mitä opettajalta tässä vaaditaan?
- Miten opettajan osaamisesta pidetään huolta? Ammatillisen opettajan on pysyttävä kiinni työelämän muutoksissa ja siinä, mitä yrityselämässä reaaliaikaisesti tapahtuu, sekä millaista osaamista jatkossa tarvitaan. Jääkö opettajalle aikaa omiin työelämäjaksoihin tms. jotta hän pystyy ylläpitämään osaamistaan? Vai miten opettajan osaamista voisi/tulisi ylläpitää siten, ettei sen kehittäminen jää vain vapaa-ajalle oman jaksamisen/kiinnostuksen varaan? Esimerkkinä media-ala ja markkinointi joita Enni ja Mari opettavat: nämä ovat jatkuvassa muutoksessa. Tulee uutta tekniikkaa, ohjelmistoja, liiketoimintamalleja jne.
Lähteet
Aamulehti 24.4. 2017. Amisreformi kerää kehuja - mutta miten käy rahoituksen? Viitattu 27.7.2017. https://www.aamulehti.fi/kotimaa/amisreformi-keraa-kehuja-mutta-miten-kay-rahojen-24434909/
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 4.7.2017. Ammattikoulutusta koskeva uudistus hyväksyttin lopultakin eduskunnassa – sitä varjostavat 200 miljoonan euron säästöt. Viitattu 27.7.2017.
Maunu, A. Amis-reformi: Ryhmä on tärkein oppimisympäristö. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Yhteiskuntapolitiikka-blogi 21.12.2016. Viitattu 27.7.2017.
Narko, R. 2017. Ammatillisen koutuksen reformi. Viitattu 7.8.2017.
OAJ uutiset 21.6.2017: Sivistysvaliokunta: Opettaja on ammatillisen reformin avainhenkilö. Viitattu 27.7.2017.
OKM tiedote 30.6.2017. Viitattu 27.7.2017. http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ammatillisen-koulutuksen-reformi-hyvaksyttiin-suurin-koulutusuudistus-vuosikymmeniin
OKM, Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistus. Viitattu 27.7.2017. http://minedu.fi/rahoituksen-uudistus
Suomen Akatemia, Policy Brief 1/2017. Oppimisen laadusta on huolehdittava, kun nuorten
koulutusta siirtyy työpaikoille. Viitattu 27.7.2017. http://www.aka.fi/globalassets/33stn/materiaaleja/2017-ajankohtaista/amisreformi-stn-policy-brief-12017.pdf
Ylen Ykkösaamun keskustelu: Tukea tarvitsevat jäävät jalkoihin ja reippaat vievät paikat – ammattikoulutuksen uudistus herättää huolia 28.6.2017. Viitattu 27.7.2017. https://yle.fi/uutiset/3-9693937
Valtioneuvosto. Osaamisen koulutus. Kärkihanke 2: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Viitattu 12.8.2017.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jätä kommenttia!