VERKKOTYÖPAJAT

Osallistuin neljään eri verkkotyöpajaan, joista itse olin mukana tekemässä ja arvioimassa yhtä:

1. Itsearviointi
2. Draamakasvatus opetuksessa (mukana tekemässä)
3. Tekijänoikeudet
4. Uraohjaus

1. Itsearvioinnin merkitys

Yhteenvetoa itsearvioinnin verkkotyöpajasta, omat kommenttini

Aika pitkälti arviointi kuitenkin tapahtuu nimenomaan näytön arvioinnin yhteydessä (näytön arvosana = opiskelijan kokonaisuuden arvosana) vaikka toki oppimisen arvioinnin yhteydessä (siis oppitunneilla) on hyvä kerätä jo näitä itsearviointeja harjoitustehtävien teon yhteydessä, jotta opiskelija pysyy kartalla, missä vaiheessa oppiminen on menossa ja mitä pitää vielä oppia, tai mitä ehkä tehdä toisin.

Arviointi myös kannustaa, tukee ja antaa reaaliaikaista tietoa. Ehkä tärkein merkitys on mielestäni se, että opiskelija itse hoksaa omat vahvuudet ja heikkoudet. Työssäoppiminen ja kurssitehtävät kuitenkin aina tähtäävät tulevaa näyttöä varten, jossa siis tehdään toteutuksen kokonaisarviointi.

Itsearvioinnin merkitys näytössä on osa toteutuksen kokonaisarviointia. Toki jos näyttö menee penkin alle, voidaan aina pohtia opiskelijan aiemmin näyttämää osaamista ja palata itsearvionteihinkin, tai pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöä. Tosin olen sitä mieltä, että ajankohtaisin osaaminen opiskelijalla kuitenkin varmasti on aina näyttötilanteessa, mutta toki tilanne ja ympäristö saattavat luoda yllättäviä paineita opiskelijalle.

Kokonaisarvioinnillahan tarkoitetaan näytön kolmikantakeskustelua tai esim. työssäoppimisen loppuarviointia.

----

Jos opiskelija ei osaa arviointikriteereiden perusteella arvioida osaamistaan, usein keskustelun myötä ymmärrys arvioinnin kohteita vastaan syvenee ja arviointi helpottuu. Arviointi on mielestäni tärkeää siksi, että oppii ymmärtämään eri osaamistavoitteita mutta mikä tärkeintä, myös omaa osaamistaan.

Moni nuori on hyvin kriittinen osaamisen suhteen ja tuntee, "ettei osaa mitään". Monesti asioita läpikäydessä syntyy viimeistään ahaa-elämyksiä. Jos opiskelija ei osaa arviointikriteereiden perusteella arvioida osaamistaan, usein keskustelun myötä ymmärrys arvioinnin kohteita vastaan syvenee ja arviointi helpottuu.

2. Draamakasvatus opetuksessa

Verkkotyöpajan teemana oli draamakasvatus opetuksessa sekä satukaavan opettelu ja pohtiminen, miten sitä voisi hyödyntää opetuksessa / muussa työssä.

Olin mukana verkkotyöpajassa vetäjänä ja myös osallistuin työpajaan opiskelijan roolissa. Verkkotyöpajasta opin, että satukaavaa voi mielestäni käyttää esim. ongelmanratkaisuun (kehittäminen), siten, että heitetään ilmaan aloitus, jossa tuodaan esiin jokin ongelma. Tämä voisi toimia yritysmaailmassa, tai koulumaailmassa opettajien kesken, kuin myös oppitunnilla. Tällä voisi osallistaa opiskelijoita.

Näen myös, että satukaava voisi toimia hyvänä perehdyttämisleikkinä uuden ryhmän kanssa.

Olen hyödyntänyt luovia keinoja perehdyttämisessä tänä syksynä; mm. olen puu, sekä lähipäivien ensimmäisellä kerralla toteutettu nimileikki. Olen jo nyt huomannut hyvän perehdytyksen vaikutuksen ryhmään.

Kuitenkin perehdyttämistä pitäisi jatkaa, eikä tehdä sitä vain 1-2 päivän ajan uuden ryhmän kohdalla, sillä opiskelijat vaihtuvat ja uusia tulee tilalle. Täytyykin pohtia voisiko satukaavaa ottaa mukaan opetukseen jossakin välissä.

Verkkotyöpajan esittely: 

Satukaava on hyvä keino opetella dramaturgista ajattelutapaa. Aihetta ohjaamalla voidaan myöskin syventää opetettavia aihealueita.

Verkkotyöpajan kesto oli 20.11.2017-10.12.2017. Kesto on harkittu vähän pidemmälle ajalle, jotta satuja ehdittiin kiireisten osallistujien toimesta rakennella rauhassa.
Toteutin verkkotyöpajalle esittelyvideon, joka toimi samalla ohjevideona satukaavan käyttöön. Videossa työpajan yksi vetäjä Mia selosti satukaavan käytön käytännössä. Video kuvattiin ja äänitettiin, sen jälkeen editoin sen julkaistavaksi verkossa.

Työpajan tehtävänä oli ensin katsoa video, jonka olemme työryhmässämme draamakasvatusta sivutessamme työstäneet ja sitten lähteä padletin kautta kirjoittamaan omia satuja lause / asia kerrallaan. Jokainen osallistuja aloitti yhden sadun ja vei 3-5 kertaa satua puheenvuorollaan eteenpäin.

Satujen valmistumisen jälkeen verkkotyöpajassa käytetty padlet-ympäristö suljettiin ja sadut siirrettiin yksinomaan ryhmässä käsiteltäväksi.

Siirron jälkeen saduista annettiin palautetta niin, että jokainen osallistuja antoi sadun alle palautteen 1 + 2 sekä erikseen luomamme postauksen alle palautteen 3.

1) ainakin yhden palautteen sekä omasta osallistumisestaan, että siitä,
2) miltä muiden tekemä satu vaikuttaa prosessi ja lisäksi
3) ideoita siihen, millä tavalla satukaavaa voisi käyttää opetuksessa ja kerro, minkälaisia luovia keinoja olet itse käyttänyt omassa opetuksessasi

Palautteen antamista varten tuli lukea artikkeli: "Sava: taito, ilmaisu, ajattelu arvioinnin kohteena".


1 & 2: Oma kommenttini aloittamaani satuun:

"Aloitin tarinan tällaisella teemalla, koska koin, että halusin saada ratkaisun tähän ajankohtaiseen ongelmaani (pohtiminen, onko opettaminen juuri se, mitä haluan juuri tässä elämäntilanteessa, ja kyllä, nyt nimenomaan reformin alla, sekä mitä muuta AMO voi tehdä). Ja jos satukaavalla ratkaisu syntyisi, niin loistavaa.

Satukaava toimi tässä paremmin kuin olisin voinut kuvitella, tosin olisin alustuksessa ehkä voinut kertoa tarkemmin, että tällä kertaa opettajan tavoitteena ei ollut päätyä työskentelemään oppilaitokseen. Eli tästä syystä kirjoitin "opettaja, joka ei kuitenkaan ollut ihan varma, mitä halusi tehdä isona". Ajattelin, että satukaavan avulla saattaisi löytyä uusia ammatteja!

Koska suunta lähti kohti koulumaailmaa, halusin kuitenkin lopettaa sadun positiivisiin tunnelmiin, koska onnelliset loput. Satukaava sen sijaan jatkui vielä, eli sinne tulikin muutama lisäys, joka toi satuun hieman surumielisempää otetta (draaman kaari, uusi ristiriita), kun taas uutta loppua kohden Janne laittoi loistavan loppuratkaisun koskien sitä, että "opettajan työtä" pystyy tekemään myös työpaikkaohjaajan roolissa. Tällä perusteella sain satukaavalla luodusta tarinasta yllättävän paljon apua ja vinkkejä tulevaisuuden urakuvioihin.

3: ideoita siihen, millä tavalla satukaavaa voisi käyttää opetuksessa TAI kerro, minkälaisia luovia keinoja olet itse käyttänyt omassa opetuksessasi.

Palautteen antamista varten luin Savan tekstin "Taito, ilmaisu, ajattelu arvioinnin kohteena".

Hyvä, tosin hurjan raskas teksti tähän flunssaiseen olotilaan, joka juuri ajoittui verkkotyöpajan ajankohtaan! Päällimmäisenä jää heti mieleen viimeisen kappaleen viimeinen lause, että dialogi on arvioinnissa tärkeää arvioinnin kohteen ja arvioijan välillä.

Hieman jäin pohtimaan omaa toimintaani (ja arvioimiskykyjäni) kesken opiskelijan luovan prosessin, jos siis luovaksi työksi voidaan katsoa esimerkiksi jonkin graafisen tuotoksen tekemistä. s. 266 jossa mainitaan, että: " välittömät aisti- ja tunne-elämykset ovat kaikenlaisen taiteellis-esteettisen kokemisen ja toiminnan alku", ja s. 267, jossa mainitaan, että: "Opettaja voi ohjata, tukea ja vahvistaa tällaista elämyksellisyyttä monin tavoin. Olennaista on, ettei hän millään tavoin pyri tässä vaiheessa ohjaamaan oman ajattelunsa suuntaan siitä, mitä oppijan tulisi kokea. Perinteinen kritiikki ja analysoiva arviointi on tässä vaiheessa kiellettyä.". Niin mietin, että jos opetamme vaikkapa taiton perusteita ja opiskelija päästää luovuuden valloilleen, muttei silti noudata taustalla olevaa perusteoriaa (marginaalit jne.), niin sanoako siitä vai ei. Ettei luovuus kuole.

Ryhmän saama palaute verkkotyöpajasta:

Saimme määräaikaan vain kolme palautetta. Annoimme palautelomakkeen työpajan täytettäväksi kolme päivää ennen määräajan umpeutumista. Ajattelin, että voisin muistuttaa opiskelijoita vielä kommentoimaan lyhyesti verkkotyöpajan onnistumista.

Palautteen analysointi

Kehittämistä löytyy mm. verkkotyöpajan ohjaamisessa, kommentoimisessa sekä tehtävälle annetun ajan tiivistämisessä. Olen samaa mieltä, että lyhemmässä ajassa usein tehtävät tulevat paremmin tehtyä. Koska verkkotyöpaja oli aiheeltaan uusi, oli hankala arvioida sopivaa aikaa. Päätimme kuitenkin jo alussa, että teemme tiiviin verkkotyöpajan. Ehkä olisimme voineet antaa verkkotyöpajalle vieläkin vähemmän aikaa (1-2 viikkoa).

Olen myös samaa mieltä, että moderointia olisi saanut olla enemmän. Verkkotyöpajassa oli monta vetäjää, emmekä olleet täysin sopineet selkeää roolijakoa vetäjien välillä. Tässäkin kohtaa jokaisen omat kiireet määrittivät sen, miten paljon työpajan vetämiseen pystyi panostamaan. Kaikki kuitenkin osallistuivat aktiivisesti työskentelyyn.

Olen tyytyväinen saatuun palautteeseen ja erityisesti siihen, että pääsimme antamaan muille opiskelijoille uusia menetelmiä luovan prosessin arviointiin. 2/3 myös koki saaneensa verkkotyöpajasta uusia työkaluja opetukseen / muuhun työhön.

3. Tekijänoikeudet

Tekijänoikeudet-verkkotyöpaja oli todella hyvin toteutettu ja aiheeltaan mielenkiintoinen. Moni asia osoittautui tutuksi oman työn puolesta, joten osallistuin keskusteluun kertoen aitoja kokemuksia vuosien varrelta. Tekijänoikeudet ja yksityisyyden suoja eivät ole niin yksinkertaisia kuin miltä kuulostaa.

1. kysymyksessä pohdittiin lehtileikkeen käyttöä opetusmateriaalina.

Alla on verkkotyöpajan vetääjän yhteenveto kysymyksestä ja alempaa näkee omat kommenttini aiheeseen.

"Kopioston Digiluvalla opettajat ja oppilaitoksen muu henkilökunta sekä opiskelijat voivat skannata osia painetuista julkaisuista. Lupa koskee sekä kotimaisia että ulkomaisia aineistoja. Aineistoja voi käyttää opetuksessa, tutkimuksessa sekä opinnäyte- ja harjoitustöissä. Painettuja julkaisuja ovat muun muassa kirjat, sanomalehdet, aikakauslehdet, tutkimusraportit ja käyttöoppaat ja myös sarjakuvat. Digiluvalla lehtiartikkeleiden kopiointi sähköiselle alustalle on siis mahdollista." Nettisivusto-ohjeet operight.fi ja kopiosto.fi - myös digiohjeet:

https://operight.fi/artikkeli/kopiointi/voiko-lehtiartikkelin-digitoida-ja-jakaa-netissa  

http://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten_kayttoluvat/kopiointilupa/fi_FI/kopiointilupa_kirjojen_ja_lehtien_kopiointiin_ja_teosten_digitaaliseen_kayttoon/

enni_m: Minäkin näkisin että opetuksessa saa käyttää, jopa pääsin niin mielenkiintoiseen keskusteluun, jossa kyseltiin saako lehtileikkeitä painaa paidaksi oppilastyönä. Saa pieniä osia, esim. Myynti-ilmoitus ei vielä synnytä tekijänoiketta, ei ole tarpeeksi omaperäinen. Eri asia jos ilmoituksessa on kuva. Pieniä osia teoksista saa kuulemma lainata koosteeseen. Yritän etsiä alkuperäisen lähteen! Mutta taas aiheen ohi.

Olen käyttänyt opetuksessa lehtileikkeitä, esim. mediataitoviikkoa varten Curlya, siellä ollut usein nuorille hyviä juttuja (kuvareportaasin ohjeita jne.)

enni_m https://operight.fi/artikkeli/omat-tyot/saako-vanhoja-lehtimainoksia-kayttaa-opintotyossa 

Kysymys 2: Kysymyksessä pohdittiin opiskelijoiden toisille opiskelijoille järjestämää ideakilpailua, jota sponsoroi yritys, joka haluaa käyttää voittajajoukkueen ideaa omassa liiketoiminnassaan. Mitä asiassa tulee huomioida tekijänoikeuden näkökulmasta?

enni_m: Olemme osallistuneet monesti logokilpailuihin media-puolella ja tämä idean jakaminen / kopioiminen kiinnostaa kovasti. Joissakin tapauksissa aiemmin olen huomannut, että vaikka logokilpailua tarjoava yritys tarjoaisi voittajalle palkintoa, ei yritys kilpailun päätteeksi valitsekaan ollenkaan sopivaa logoa ilmoittaen, että "sopivaa ei löytynyt".

Tästä viisastuneena, ennen kuin nykyisin osallistumme opiskelijoiden kanssa kilpailuihin, olen yhteydessä kilpailun järjestäjään ja varmistan säännöt. Moni yritys nimittäin saattaa tehdä niin, että vie opiskelijan logon "idean" ja tekee siitä oman version. Näin yritys ei maksa voittoa idean alkuperäiselle suunnittelijalle. Tähän olen törmännyt kerran omalla kohdallani. Olin nuori, enkä tiennyt, olisinko voinut tehdä asialle jotakin, logo oli yhdistelmä kolmen finalistin logoista. Missä menee plagiaatin tunnusmerkit ja miten yksittäinen ihminen voi lähteä riitelemään asiasta...

Tästä syystä varmistan nykyään aina kilpailuun osallistuessa, että valitseeko yritys joka tapauksessa voittajan ja että logon ideaa ei saa kopioida ilman lupaa. Nämä haluan kirjallisena.

Sain paljon kommentteja keskustelunavaukseeni:

Carita: Kompaten Ennin kertomusta, itselleni on käynyt usein samoin, olen esitellyt idean ja leiskan asiakkaalle ja löytänyt sen muunneltuna toisen tekemänä, joskus on käytetty ideaa joskus samantyyppistä grafiikkaa. Tästä ei voi kuitenkaan meteliä nostaa koska asiakkaalla on oikeus sanoa ei ja käyttää jotain toista, jos toinen vaikka muuttaa niinkin vähän graafista ilmettä kuin väriä niin sitä ei lasketa alalla plagioinniksi, sinänsä ikävää. Siksi yritän olla antamatta asiakkaille oppilastyö tai oma liikaa tietoa ja materiaalia jotta näin ei kävisi... 

3. Kysymys koski omaa opetusmateriaalia ja sen käyttöä tulevaisuudessa ammatillisessa oppilaitoksessa tai itseperustamassa yksityisessä koulutusyrityksessä, sekä mitä asioita tulisi ottaa huomioon.

Oma avaukseni:

enni_m Omalla ajalla tehty tekjänoikeuskynnyksen ylittävä työ pysyy omani. Omassa oppilaitoksessa on vasta nyt luotu sopimuspohja esimerkiksi Moodle-verkkokurssien tekijänoikeuksiin liittyen ja mainittu erillisestä korvauksesta liittyen oikeuksien luovuttamiseen.

enni_m: "Lähtökohtana pidetään siis sitä, että opettajan tekemän oppimateriaalin oikeudet säilyvät kokonaisuudessaan opettajalla itsellään.". Lähde: operight.fi/artikkeli/omat-tyot/opettajan-itse-tekema-materiaali

Samaten minua kiinnosti pohtia seuraavaa tilannetta, joka koskee kokonaistyöaikaa:

enni_m Mitenhän muuten esim. kokonaistyöajassa olevien opettajien, jotka tekevät suunnittelutyötä työajalla, sopimuksissa mainitaan tästä asiasta? Tästä ei ole minulla tietoa... Osaako joku kommentoida?

Nina: – OAJ:n kanta on, että jos opettaja laatii sähköistä aineistoa, hänellä on siihen tekijänoikeus ja hän saa itse päättää, antaako hän sitä muiden käyttöön ja millä ehdoilla, työmarkkinalakimies Sanna Haanpää OAJ:stä määrittelee. Tuntien valmistelu ei tarkoita sitä, että opettaja tekee kaiken oppimateriaalin alusta lähtien. – Opetuksen digitalisoituminen ei muuta sitä, että työnantaja tarjoaa työvälineet kuten oppimateriaalin. Jos työnantaja haluaa, että opettaja tekee oppimateriaalia muidenkin kuin oman opetusryhmän käyttöön, on tästä sovittava opettajan kanssa. http://opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti/Page/juttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1398856792284 -

4. Neljäs kysymys käsitteli yksityisyydensuojaa. Tilanne oli raaka esimerkki siitä, miten tosielämässä tapahtumat voisivat oikeasti kulkea.

"Opiskelijasi esittävät harjoitustyön oppitunnilla, työ on myös jo aiemmin julkaistu oppilaitoksen sisäisessä verkossa. Harjoitustyön PowerPoint-diassa on kuva samaan ryhmään kuuluvasta toisesta opiskelijasta päihtyneenä, hänen kotitalonsa rappukäytävässä. Miten asiaan tulee suhtautua tekijänoikeuden ja yksityisyydensuojan kannalta? Miten oppilaitoksen järjestyssäännöt vaikuttavat asiaan? "

enni_m: "X Oppilaitoksen järjestyssäännöt sanovat näin: "Henkilötietolain (532/1999) perusteella toisesta henkilöstä otettua valokuvaa tai videota en saa julkaista ilman tämän lupaa missään julkisessa paikassa." Eli jos kuva tarkentuu yhteen tai useampaan henkilön on kuvan julkaisun yhteydessä kysyttävä lupa. Jos kuvassa on alaikäisiä on kysyttävä myös näiden kaikkien huoltajilta lupa kuvan julkaisuun... Toisesta ihmisestä ei myöskään saisi julkaista kuvaa, joka loukkaa henkilön yksityisyyttä ja saattaa asettaa hänet huonoon valoon, esim. jos henkilö on päihtynyt. Voi olla rikos. On eri asia valokuvata kuin julkaista kuvia. Erittäin hyvä sivusto jossa kannattaa käydä tutustumassa näihin on: http://www.edu.fi/sina_paatat

enni_m: "Kotitalon rappukäytävässä ei myöskään saa valokuvata ilman lupaa, se rikkoo kotirauhaa. Eli tässä asiassa ottaisin heti yhteyttä opiskelijoihin, esimieheen / rehtoriin, huoltajiin tms., jotta asia saataisiin selvitettyä. "

4. Uraohjaus

Uraohjaus-verkkotyöpaja oli mielestäni erinomainen työpaja aihepiiriltään. Työpaja lähti käyntiin kolmella väittämällä, joita esittivät eri roolissa olleet henkilöt: opiskelija, opettaja ja yrittäjä (työelämä).

Kaikkia työpajan aiheita koen työssäni päivittäin. Teemana oli siis se, kuka vastaa ja mistäkin asiasta;
1. Onko opiskelija vastuussa työssäoppimispaikan / harjoittelupaikan hankkimisesta, vai kuuluuko vastuu koululle?
2. Onko opettajan rooli toimia työelämäkumppanuuksien kehittäjänä ja antaa uraohjausta opiskelijoille?
3. Onko koulun rooli opettaa opiskelijat ammattilaistasolle, jotta he voivat mennä tekemään harjoitteluun tai työssäoppimispaikkaan töitä ammattilaisen tasoisella työpanoksella?

Mielestäni viimeinen väittämä 3 voidaan kiteyttää yhteen lauseeseen: Työssäoppija / työharjoitteluja ei ole sama asia kuin työntekijä.

Opiskelija ei saa koskaan korvata työntekijää. Opiskelija menee työssäoppimispaikalle oppimaan asioita (uusi termi reformin myötä lieneekin "osaamisen hankkiminen työpaikalla"). Työharjoittelussakin opiskelija harjoittelee alan työtehtäviä. Kyse ei siis ole vielä pätevästä ammattilaisesta.

Alla muutama verkkotyöpajaan jättämäni kommentti: